Asukkaista kilpaillaan palveluilla

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomien mielipidepalstalla tiistaina 7.3.2017

Hattula on vuosikaudet kilpaillut asukkaista lähinnä muita alemmalla kunnallisveroprosentilla. Montako uutta lapsiperhettä sillä houkutellaan tekemään päätös kuntaan asettumisesta? Kuinka moni tavallinen perheenisä tai -äiti edes osaa tai haluaa verotuksen kokonaisuudesta laskeskella kuinka paljon niitä pennosia jää enemmän käteen, vaikka kunnan veroprosentti olisikin puolesta prosentista prosenttiin enemmän, kuin naapurissa?

Sen sijaan ennen tontin hankkimista, rakentamista tai asunnon ostamista saatetaan hyvinkin katsoa konkreettisia asioita ja palvelutasoa: Onko koulu lähellä ja tuleeko se säilymään? Millaiset ovat koulukyytien kilometrirajat?

Millaisia ovat päivähoitomaksut ja räknääkö kunta paperilla puolikkaita lapsia, vaikka päiväkodin ovesta sisään astuu kokonaisia? Haluaako kunta pitää kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? Onko asenne ylipäätään se, että tarjotaan rimaa hipoen lain edellyttämä minimi, vai määräävätkö laadulliset tekijät ja tahto tarjota aidosti parempaa?

Edellisten kuntavaalien aikaan Hattulassa oli päättäjiksi tarjolla pitkä rivi ehdokkaita, joiden mukaan itsenäinen Hattula pystyy takaamaan kuntalaisille parempaa. Kuntalaisia peloteltiin muun muassa sillä, että kyläkoulut tullaan lakkauttamaan, mikäli Hattula liitetään Hämeenlinnaan.

Kuntastrategian kärkeen asetettiin, osin tältä pohjalta, itsenäisyys. Kuluneella valtuustokaudella kunnan taloutta on tasapainotettu, toisin sanoen säästetty raskaalla kädellä ja lakkautettu muun muassa Rahkoilan lähikoulu pikkurahan takia. Seuraavana lakkautusuhan alla on Nihattulan kyläkoulu.

Itsenäisyyden kuntastrategian kärkenä voi nähdä eri tavoin. Yksi tapa on ajatella, että se on itse tarkoitus, josta pidetään kiinni, vaikka joka ikinen palvelu kunnassa olisi säästäen kuiviin rutistettu. Toinen tapa olisi lunastaa niitä lupauksia, joiden mukaan itsenäisyys on kuntalaisten etu ja parempien palveluiden tae.

Tuleva sote- ja maakuntauudistus vähentänee kuntaliitospaineita, mutta toisaalta pienen kunnan rooli pienenee entisestään. Tässä on Hattulassa miettimisen paikka. Millä kunnan itsenäisyyttä puolustetaan sen jälkeen, kun kyläkoulut on lakkautettu ihan itse, eikä nykyinen ylpeydenaihe, toimivat terveyspalvelut, enää ole omissa käsissä?

Jätä kommentti

css.php