Pormestarimalli Hattulaan?

Hattulan kunnanvaltuusto pääsee – tai on pakotettu – valitsemaan pienen ajan sisällä jo kolmatta kertaa uutta kunnanjohtajaa. Hattula näyttää olevan kunnanjohtajien uralla ponnahduslauta kohti suurempia kuntia, parempia etuja ja kovempia haasteita. Ongelmallista on, että valittaessa muodollisesti pätevä, päämäärätietoinen, osaava ja aikaansaava henkilö virkasuhteiseksi kunnanjohtajaksi toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella, tällainen ei kauaa Hattulan kokoisessa kunnassa viihdy, vaan pyrkii urallaan eteenpäin. Mikäli virkasuhteinen kunnanjohtaja valitaan, tämä kannattaisi valita virkaansa määräajaksi.

Hattulassa kannattaisi kenties kuitenkin harkita pormestarimalliin siirtymistä. Kuntalaki on mahdollistanut Suomessakin pormestarimallin kunnille vuodesta 2006 lähtien. Kuntalain mukaan myös pormestarin valitsee ja hänen palkkioistaan ja eduistaan päättää kunnanvaltuusto. Valtuusto puolestaan voi päättää, että se valitsee pormestarin varsinaisten valtuutettujen joukosta valtuuston toimikaudeksi, kuten esimerkiksi Tampereella. Valtuutettujen joukosta valitseminen takaa sen, että kunnanjohtajan on oltava kunnassa vähintään kirjoilla ja tultava valituksi valtuustoon. Yleensä valtuustoon pyrkivillä kuntalaisilla jo lähtökohtaisesti on intressinä toimia pitkäjänteisesti kotikuntansa hyväksi.

Pormestarimalli saatetaan suomalaisten mielissä mieltää suurten kaupunkien jutuksi, mutta mitään syytä tällaiseen mielleyhtymään ei ole. Itse asiassa malli sopisi varsin hyvin Hattulan tarpeisiin. Pormestari korvaisi siis virkasuhteisen kunnanjohtajan kokopäivätoimisena luottamushenkilönä, joka olisi samalla myös kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat valita kuntien ylimmät johtohenkilöt suorilla vaaleilla. Virkajohtoisuuden ongelma on se, että kunnanjohtajalla on poliittista valtaa, jota ei säännöllisesti mitata vaaleissa. Wikipedian artikkelissa ”kunnanjohtaja Suomessa” todetaan myös seuraavaa:

Euroopan neuvosto on suositellut EU:n jäsenmaille kunnanjohtoon pormestarimallia, jossa pormestari olisi valittava demokraattisesti suoralla kansanvaalilla. Kansalaisten valitsema pormestari on useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Ranskassa, sekä Yhdysvalloissa. Pormestari on kaupungin johtaja sekä kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja, New Yorkissa myös poliisijohtaja. Kuntajohtajia tutkineen Tampereen yliopiston professori Aimo Ryynäsen mukaan virkamiesjohtoinen Suomi on läntisessä Euroopassa ”kummajainen”.

7 kommenttia artikkeliin “Pormestarimalli Hattulaan?”
  1. Kun nyt piti sinunkin sama asia aloittaa omalla palstallasi, niin vastaanpa nyt sinullekin Kimmo samoin sanoin kuin edelliseen asiaa käsittelevään artikkeliin, että:

    Jos vaikka sattuistte tuntemaan sellaista vipinää, että tarvitsisitte henkilöä, joka osaa ajatella muillakin kuin perskarvoillaan, niin harkitkaapa.
    Olettehan te lukijat huomanneet kuinka juurtajaksaen paneudun asioihin, olipa asia mikä tahansa.

    Eipä sitä tiedä jos vaikkapa hakisinkin tuota virkaa, nyt nääs alkaa olla opinnot suoritettu, ihan omalla ajalla!

    Kun mitä nyt olen näiden kunanjohtajien toilailuja kautta maan seuraillut, niin ei siihen hommaan paljon järkeä näytä tarvittavan!

    Pelkkä Ojalan laskuopin taitaminen joissain kunnissa tuntuu riittävän.

    Ilmoittaudun siis täten olevani käytettävissä, sikäli kun /jos ette vaaleilla halua valita jotakin pölvästiä jatkamaan tyhjäntoimitusta seuraavaan hakuun asti!

    Ja mitä tulee pormestarimalliin tai tavanomaiseen kunnanjohtaja-malliin, niin kumpikin käy.

    Ja noin hintakilpailun nimissä, palkkatoiveenikin on melko vaatimaton, vain 10 tuhatta euroa kuussa.

    Miettikääpä asiaa!

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Keskustelu kunnanjohtajan lyhyestä työskentelyajasta unohtaa kokonaan heidän aikaansannoksensa. Rämö oli avainasemassa talouttamme tasapainotettaessa. Inna on jatkanut samalla linjalla ja tuonut erityisosaamista mm. bioenergia-alalta. Jos meillä olisi ollut pormestari, niin uskon, että nämä asiat olisivat heikommalla tasolla kuin nyt. Ulkopulinen henkilö näki toiminnassamme heikkouksia ja pystyi muuttamaan toimntaamme. En usko, että pormestari olisi pystynyt viemään poliittisesti vaikeita asioita läpi.
    Pormestarimalli voi toimia suurissa kaupungeissa, joissa on isot organisaatiot. Pienemmissä kunnissa ei ole taloudellisesti järkevää ylläpitää ylimääräisiä organisaatiorakenteita. Kunnanjohtajalta vaaditaan johtamisen ammattiosaamista eri aloilta. Harvalla luottamushenkilöllä on kokemusta organisaatioiden johtamisesta. Kunnanjohtajan poliittinen toiminta on todella rajallista. Esimerkiksi Hattulassa käymme tiivistä keskustelua kunnanhallituksen ja virkamiesjohdon välillä. Poliittinen ohjaus tulee sitä kautta.

    • avatar Kimmo Kautio sanoo:

      Eikös tuossa ole ristiriita, että kunnanjohtajan poliittinen valta on vähäinen, mutta häntä tarvitaan viemään läpi poliittisesti vaikeita asioita? Poliittisesti vaikeat päätökset tekee kuitenkin viime kädessä valtuusto.

      Miksi luen rivien välistä, että Hattula tarvitsee ammattijohtajan ulkopuolelta, koska paikalliset poliittiset elimet ovat täynnä osaamattomia tunareita ja kunnanhallitus sekä -valtuusto ovat mukavia juttelevia kumileimasinkerhoja? =)

    • avatar Seppo sanoo:

      Yksityinen henkilökin – olipa vaikka sitten pormestari – osaa tasapainottaa talouttaan myymällä asuntonsa ja siirtymällä vuokralle!

      • avatar Seppo sanoo:

        Tänään HäSa:ssa erinomainen mielipide ”Hattulan uutisia” käsittelee kunnan omistamien keskeisten alueiden myyntiä.

  3. avatar Seppo sanoo:

    Hattulassa on aina ollut kuntavaaleissa ehdolla isojen organisaatioidenkin johtajia. Joten kyllä sieltä pormestarinkin voisi löytää. Pitää vain unohtaa suomalaisten perisynti: kateellisuus. Joka korostuu tällaisessa pikkukylässä!!

  4. avatar Seppo sanoo:

    Sehän on selvää,että ulkopuolinen näkee asiat toisin kuin paikallinen, ja hyvä niin, jos näkisikin juuri ne ensiksi kehitettävät ja heikot kohdat; Hattulassa esim. suuri määrä sisätilaongelmaisia kunnan kiinteistöjä.
    Mutta tosiasia on – ja sen olen työssäni konsultilta koulutuksessa kuullut -, että kahdessa vuodessa ei ehdi juuri edes kunnolla tutustumaan uuteen pitäjään.
    Siinä mielessä alituinen vaihto on pelkkää uuden opettelua ennenkuin pääsee käsiksi tosi toimiin.

Jätä kommentti

css.php